Tehtävä 2 Verkkokauppa ja matkailuelinkeino

Mikä mielestäsi on verkkokaupan merkitys matkailuelinkeinoelämälle Suomessa?

Globaalisti Internetin kuluttajakauppa on viimeisen 6 vuoden aikana yli 10 kertaistunut. Suomi sijaitsee maantieteellisesti kaukana suuremmista asiakasvirroista, joten näkisin verkkokaupan merkityksen olevan Suomen kaltaiselle pienelle maalle olennainen. Eri arvioiden mukaan Suomessa on muutamia tuhansia (4000) verkkokauppoja, toimialalta ja tuotteiltaan joka lähtöön. Eniten verkosta ostetaan matka- ja majoituspalveluita.

Vuonna 2007 Suomessa Internet-kuluttajakaupan arvo oli n. 3,85 miljardia euroa, ja sen välillisten vaikutusten on arvioitu nousevan jopa yli 16 miljardiin euroon. Deloitte & Touche Oy:n (2009) mukaan Suomen vähittäiskaupan arvo on kasvanut 1,8 kertaiseksi vuosien 1995 – 2007 aikana. Etäkauppa on samana aikana seurannut vähittäiskaupan kehitystä. B2C verkkokaupan arvo Suomessa vuonna 2008 on DiVian mukaan n. 4,5 miljardia euroa eli n. 15,5 % Suomen vähittäiskaupan arvosta vuonna 2007. Yhdysvaltojen sähköisen kaupan yritysten arvioitiin saavuttaneen vuoden 2008 aikana 204 miljardin USD liikevaihdon, kasvua 17 % vuodesta 2007 vrt. Yhdysvaltojen vähittäiskaupan kokonaisarvon ollessa 4020 miljardia USD, laskua 0,5 %.

Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaisten kotitalouksien internet -yhteyksien määrä on EU-maiden keskitason yläpuolella Tilastokeskuksen (2007) mukaan. Vaikka tietokone on monissa maissa enemmistössä kotitalouksista, niin mahdollisuus päästä internettiin kotoa on jo harvinaisempaa. Yli puolella EU-maiden talouksista yhteys kuitenkin oli. Vuonna 2007 yli kahdella taloudella kolmesta Suomessa oli internet -yhteys kotoa. Islannissa tällaisia kotitalouksia oli 84 prosenttia. Bulgariassa, Romanissa ja Kreikassa yhteys kotoa internettiin on alle kolmasosalla. Koreassa 94 prosentilla talouksista oli kotonaan internet -yhteys vuonna 2006, Uudessa-Seelannissa 65 prosentilla ja Japanissa 61 prosentilla. Kanadassa vuonna 2005 yhteyksiä oli 64 prosentilla ja Australiassa 60 prosentilla. Yhdysvalloissa vuoden 2003 tietojen mukaan 55 prosentilla talouksista oli kotona internet -yhteys.

EU:n tavoitteena on se, että kaikilla sen kansalaisilla on nopea ja luotettava internet-yhteys ja riittävät tietotekniset taidot. Sosiaalisen median ja yhteisöpalveluiden käyttäjien määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2012 mennessä. Lisäksi nykyinen sukupolvi, joka on netin aktiivinen käyttäjä, syrjäyttää pian vanhan sukupolven, jolla on ollut vaikeuksia ostaa internetistä.

Euroopan Unionin tavoitteiden ja tilastojen perusteella näkisin, että verkkokaupan kasvukäyrä on ylöspäin suuntaava ja tässä kilpailussa voittavat ne, jotka pystyvät palvelemaan asiakkaitaan parhaiten ja ovat yhteisömedioissa mukana. Mikä sitten on parasta palvelua? Itse näkisin verkkokaupan tulevaisuutena olevan asiakasystävällisyyden eli toimintojen tulee olla nopeita ja asiakkaalle yksinkertaisia. Mitä pienemmällä määrällä klikkauksia asiakas pääsee sivustolta tekemään ostoksen tai saamaan tarvitsemansa palvelun, sen parempi. Toisekseen yritysten tulee omata hyvät toiminnanohjausjärjestelmät, joiden avulla yritys pystyy hallitsemaan omat prosessit ja jopa rakentamaan kumppaniyritysten tuotteiden avulla uusia kokonaisuuksia ja hallitsemaan niitä. Tavoitteena on se, että myydään kokonaisvaltaisia paketteja mahdollisimman helposti asiakkaille. Ristiinpölyttäjät pärjäävät! Häviäjiä ovat vuorostaan ne yrittäjät, jotka luottavat vain omaan tuotteeseen, eivät seuraa ympäristöään ja eivät verkostoidu muiden alan yrittäjien kanssa.

Verkkokaupan kasvua rajoittavat eniten mielestäni tavaroiden ja palveluiden mahdottomuus ”kokeilla/testata”, tietosuoja ja kasvava piratismi. Internetillä ei ole omistajaa, valvontaa, yhtenäistä hallintoja, eikä vakiintuneita maksustandardeja. Suurin uhka on mielestäni kuitenkin virukset, jotka saattavat kaataa jossain vaiheessa koko ”world wide webin”. Tilastokeskuksen (2008) mukaan internetin käyttäjien mukaan suurin este netin käyttämiselle oli ajanpuute, osalla myös kieli- ja käyttötaito sekä yksityisyyden puute.



Lähteet:

Deloitte & Touche. 2009. Kaupan tulevaisuus ja verkkokauppa Suomessa. ymparisto.fi . Luettu 29.6.2010.

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. Sähköisen kaupankäynnin aapinen . Luettu 28.6.2010.

Tilastokeskus. 2008. Tietoyhteiskuntakehitys Suomessa tilastojen valossa.

Sähköinen kaupankäynti Mikkola . Luettu 28.6.2010.